Taustaksi

Opiskelin Kiljavan opistossa erä- ja luonto-oppaaksi vuosina 2020-2021. Suunnittelimme osana opiskeluitamme muutaman opiskelijakollegan kanssa esteettömän retken Liesjärvelle kesäkuussa 2021. Tässä kirjoituksessa kerrotaan tuosta retkestä. Erityisesti pyrin kuvaamaan, miten esteettömyys toteutui käytännön tasolla tuolla reissulla.

Päädyimme suunnittelemaan ja toteuttamaan tämän retken Liesjärven kansallispuistoon 9.-11.6.2021. Kenelläkään meistä opiskelijoista ei ollut aikaisemmin koulutuksen aikana pidetyn kahden päivän koulutuksen lisäksi kokemusta erityisryhmien kanssa toimimisesta retkiolosuhteissa. Pohdimme projektin alkuvaiheessa mahdollisia kohteita retkelle, retken sisältöä, tarvittavia resursseja (kalusto, henkilöstö ym), ajankohtaa ja hyvin paljon myös sitä, onko retki ylipäätään mahdollista toteuttaa silloin voimassa olleiden (ja melko tiuhaan tahtiin alueellisesti muuttuneiden) koronarajoitusten sallimissa rajoissa. Erityisesti pohdimme retken turvallisuutta erilaisille ihmisille sekä esteettömyyttä jokaiselle yksilölle. Alusta alkaen tavoitteena oli saada retkelle mahdollisimman monta erilaista retkeilijää erilaisilla toimintakyvyillä ja joutuisimme näin ollen miettimään esteettömyyttä mahdollisimman monesta erilaisesta näkökulmasta.

Päädyimme järjestämään retken Liesjärven kansallispuistoon ja uuden esteettömän Peukaloisenpolun reitin läheisyyteen. Mahdollisuuksia majoittua esteettömästi lähellä tuota reittiä oli kolme: Peukalolammin laavun alue, Kaksvetisen kodan alue ja silloin vasta valmistunut Tittilammen keittokatoksen alue. Meidän tarpeisiimme parhaalta vaikutti heti alusta alkaen Tittilammen alue – haasteena oli kuitenkin se, että Metsähallitus oli saanut alueen vasta valmiiksi ja viimeistelytyöt olivat tuolloin vielä kesken. Mm. majoitusalue ei ollut vielä täysin valmis, vaikka muu infra alueella esteettömänä valmiina jo olikin. Lisäksi paikkaa puolsi se, että läheisen Eräkeskuksen tiloihin oli mahdollista varata muutama mahdollisuus majoittua LVI-olosuhteissa esteettömästi.

Ehdotin Metsähallitukselle Tittilammen alueen käyttöä, vaikka viimeistelytyöt olivat kesken. Metsähallituksen erikoissuunnittelija Titta Jylhänkangas oli erittäin avulias asian järjestelyissä ja lopulta päädyimme siihen, että saimme käyttää aluetta tästä pienestä keskeneräisyydestä huolimatta. Tittilammen esteetön alue pitää sisällään esteettömän wc:n, (silloin vielä keskeneräisen) esteettömän majoitusalueen, kiinteän laavun, ison keittokatoksen ja huoltotiloja. Kaiken kaikkiaan alue sopi erittäin hyvin tämän retken toteuttamiseen.

 

Retki alkaa

Tapasimme retkelle osallistuvat retkeilijät ensimmäisen kerran Teamsissa muutamaa viikkoa ennen retkeä ja kävimme läpi alustavan suunnitelman ja keskustelimme mm. retkeilyvälinetilanteesta, ruokailuryhmistä, kyydeistä ja ennen kaikkea retkeilijöiden itsensä odotuksista retkeä kohtaan. Meitä kiinnosti kovasti se, mitä nämä innokkaat retkeilijät itse haluaisivat tällaisella retkellä tehdä. Tässä tapaamisessa saimme tarkempaa tietoa osallistujien henkilökohtaisista tarpeista ja pystyimme täten ottaa nämä suunnittelussa huomioon. Retkelle osallistui kolme eri tavoin alaraaja-amputoitua, kolme näkövammaista ja yksi henkilö, joka liikkui pyörätuolilla. Lisäksi em. henkilöllä oli mukanaan vaimo avustamassa, sekä yhdellä näkövammaisella oli mukanaan opaskoira. Lähetimme vielä ennen retkeä osallistujille seikkaperäisen ennakkokirjeen, jossa oli mm. kerrottu tarvittavat varusteet ja vaatteet, kuvattu retken suunniteltu ohjelma, kerrottu mm. ruokailuista ja kerättiin puuttuvat tarvittavat tiedot (esimerkiksi ruoka-aine allergiat sekä erityisruokavaliot eräillallista varten).

Liesjärvelle!

Tapasimme kasvotusten ensimmäistä kertaa keskiviikkona 9.6.2021 Peukalolamminkankaan pysäköintipaikalla. Tutustumisen jälkeen retkeilimme ryhmissä Peukaloisenpolun esteettömän reitin, tutustuimme Liesjärven kansallispuistoon ja ympäröivään luontoon. Sovimme yhdessä jakautuvamme näkkärit, ampparit ja pyörätuoliryhmiin Näin ollen ryhmän eteneminen oli helppo sovittaa jokaiselle sopivaksi. Kesäkuun alun sää oli retkeläisten puolella, aurinko paistoi ja lämmintä riitti – ja sama jatkui itseasiassa koko retken ajan! Reitti oli kaikille retkeilijöille hyvin avustetusti kuljettavissa. Retken jälkeen pyörätuolilla retkeillyt kuvasi reittiä seuraavasti: Liesjärven kansallispuiston esteetön reitti on todella hieno! Se kulkee aidossa luonnossa vaihtelevissa maisemissa ja taukopaikkojakin on matkan varrella.  Siinä on myös pituutta sen verran, että kannattaa lähteä jo vähän pidemmänkin matkan takaa. Sitä jäimme kaipaamaan, että myös pyörätuolilla pääsisi veden ääreen esim. kalastamaan.

Reitti oli siis sopiva pyörätuolin lisäksi sekä keppejä että proteesia käyttävälle amputoidulle kuten myös näkövammaisille avustajien kanssa. Suurin osa retkeilijöiden varusteista kuljetettiin suoraan Tittlammen leiriin opiskelijoiden toimesta, retkeilijöillä oli mukana pääosin vain päiväreput ja pienet eväät. Tässä yhteydessä oli kuitenkin erityisen hyvä mahdollisuus testata omaa rinkkaansa ja jaksamistaan tulevia retkiä varten! Lyhyesti sanottuna: tämä on mahdollista tehdä ihan kaikille sopivaksi patikaksi

Reitin kiertämisen jälkeen päädyimme Tittilammen alueelle. Tutustuimme ryhmittäin erilaisiin retkimajoitteisiin, pääpaino luonnollisesti retkeläisillä itsellään olleiden majoitteiden pystyttämiseen ja ominaisuuksiin. Retken ensimmäinen ilta eteni kiireettömästi tutustuen lisää toisiimme, harjoitellen retkikeittimien käyttöä, keskustellen tehdyistä ja tulevista retkistä ja esteettömän retkeilyn mahdollisuuksista laajemminkin. Lisäksi olimme hankkineet tarkoituksella mukaan erilaisia majoitteita telttojen lisäksi – näin ollen pääsimme tutustumaan monenlaisiin retkimajoitteisiin sekä niiden toimivuuteen esteettömyyden näkökulmasta. Olimme virittäneet näytille mm. riippumattoja, louteen sekä pystyttäneet yhden kamiinallisen kotateltan, jonne olimme myös kasanneet telttasängyn – tässäkin majoitteessa oli mahdollisuus yöpyä, mutta tällä kertaa retkeilijät halusivat yöpyä omissa majoitteissaan. Yksi osallistuja majoittui suunnitellusti Eräkeskuksen tiloissa. Samassa paikassa kävimme lataamassa mm. sähkömoottorin sisältävän proteesin. Erilaisista majoitteista heräsi hyvin monipuolisia ja havainnollistavia keskusteluita kun paikalla oli meitä monenlaisia retkeilijöitä. Mm. pieni ja kevyt teltta, joka on mukava kantaa, ei välttämättä toimi parhaalla mahdollisella tavalla liikkumisen ollessa haastavaa. Tässä tapauksessa hiukan sisätiloiltaan korkeampi ja suurempi teltta saattaa olla toimivampi. Tiivistetysti, hiukan painavammalla rinkalla saattaa saada merkittävästi lisätilaa ja helppoutta esimerkiksi henkilökohtaiseen huoltoon.

 

Retken toinen päivä

Retken toisen päivän aamuna jatkui tutustuminen retkeilyvälineisiin ja retkeilytaitoihin. Tilava ja esteetön keittokatos on erinomainen rauhalliseen ja suojaiseen ”näpräämiseen” vaikka muuten ulkona olisi huonompikin keli. Katoksessa sekä tulen että pöytien ääreen pääsee pyörätuolilla. Pöytiä katoksessa hiukan siirtämällä tämä onnistuu kaikille puolille pöytää ja esteetön tila kasvaa entisestään. Lounaan jälkeen olimme suunnitelleet ohjelmaan melontaa. Siirryimme autoilla (opiskelijoiden sekä osallistujien, sovimme sopivan määrän kimppakyytejä) Liesjärvelle, Kyynärhajun kainaloon. Kanootit olimme vuokranneet Erärenki Jouni Palenilta ja lisäksi mukaamme liittyi Adventuristo, Risto Karjalainen. Jokainen retkelle osallistunut pääsi haluamallaan tavalla melomaan – vaihtoehtoina oli kahden hengen avokanootteja, ilmatäytteinen tasapohjainen ja leveä yhden hengen kajakki sekä lisäksi oli mahdollista rakentaa kanooteista kahden kanootin katamaraani. Lisäksi Ristolla oli mukanaan erilaisia selkänojia ym. tukia avokanoottiin. Katamaraani on hyvin vakaa rakennelma, jonka kyytiin on oppaiden mukana helppoa päästä mm. heikolla keskikehon hallinnalla. Ilmatäytteinen kajakki on hyvin vakaa tasaisen pohjansa ja matalan painopisteensä ansiosta ja näin ollen hyvin helppo melottava. Tuet ja selkänojat lisäävät melojan tukea avokanootissa jalkojen tai keskikehon voiman ollessa heikko. Lisäksi erillinen käsituki/kaide saattaa olla (oppaiden ja avustajien tuen lisäksi) oleellinen tekijä turvalliseen kanoottiin nousuun ja sieltä poistumiseen.

 

 

 

Meloimme kiireettömästi pitkin Liesjärveä useamman tunnin, jonka jälkeen palasimme leiriimme. Leirissä valmiina meitä odotti herkullinen, avotulella valmistettu eräillallinen! Illallisen ja iloisen puheen sorinan merkeissä ilta vierähtikin vauhdikkaasti tulevia retkiä suunnitellen ja elämänkokemuksia jakaen. Retkellä jos jossain on luksusta saapua suoraan valmiiseen ruokapöytään! Yksi innokas näkövammainen retkeilijä oli mm. lähdössä myöhemmin kesällä ensimmäiselle vaellukselleen Lappiin – mm. tähän liittyviä yksityiskohtia kävimme läpi alkuyöhön saakka

Retken kolmas päivä

Retken kolmantena ja viimeisenä päivänä tutustuimme luontoliikunnan apuvälineisiin sovelletun maastopyöräilyn merkeissä. Olimme hankkineet Solialta mm. tandempyörän, käsimaastopyöriä, maastopyörätuolin ja olimme varanneet paikalle pari kappaletta ”normaaleja” jäykkäperäisiä maastopyöriä. Näin jokainen pääsi omalla tavallaan kokeilemaan pyöräilyä maastossa ja useampi pääsi kokeilemaan tandempyöräilyä näkövammaisen kanssa! Esimerkkinä meidän mielissämme olevista rajoista ja niiden ylittämisestä voisi mainita hetken, jossa alaraaja-amputoitu ja täysin sokea näkövammainen halusivat yhdessä kokeilla tandempyörää. Ja täysin ilman ongelmia! Tavallinen jäykkäperäinen maastopyörä saattaa olla hyvin sopiva mm. alaraaja-amputoidulle häkkipolkimilla, joihin päkiän saa paremmin kiinni polkimeen. Tämä helpottaa kampien pyörittämistä jalan voimantuoton ollessa jossain määrin rajallinen ja esimerkiksi nilkkanivelen luonnollisen liikkeen puuttuessa. Häkkipoljin on usein klossipoljinta turvallisempi vaihtoehto mm. tilanteessa, jossa tasapaino horjahtaa ja jalka pitäisi saada nopeasti irti polkimelta.

 

 

Lounaan jälkeen purimme leirin ja siirryimme retken aloituspaikkaan Peukaloisenlamminkankaan parkkipaikalle. Kävimme vielä läpi retken kohokohtia ja keräsimme tietenkin palautetta retken kulusta. Kauniiden sanojen jälkeen hyvästelimme retkeilijät noin kello 14 ja päätimme retken.

Tällainen oli lyhyesti kuvattuna kesän 2021 esteetön retki Liesjärvelle. Mikä seikka jäi sinun mielestäsi tässä kirjoituksessa kuvaamatta, tai mikä juuri sinua tällaisen retken osalta mietityttää? Nukkuminen? Ruoan valmistaminen? Hyttyset? Onko maasto sittenkin liian vaativa juuri minulle? Melonta pelottaa? Saanko olla yhtään omassa rauhassa? Onko tämä kuitenkin liian vaativa ensimmäiseksi retkeksi? Kerro ajatuksesi rohkeasti – niin mietitään yhdessä!

Toivottavasti tapaamme poluilla ja mahdollistamme yhdessä retkeilyä. Kaikille!

Ps. Kirjoituksessa kerrottuihin paikkoihin ja reitteihin voit tutustua lisää mm. Metsähallituksen Liesjärven sivuilta.

Kuvat Henri Arola, Katja Viberg tai Jarno Laine ellei toisin mainittu.